Selaimesi on vanhentunut ja sivua ei voida näyttää oikein. Ole hyvä ja päivitä selaimesi tai ole yhteydessä asiakaspalveluumme puh. 010 503 7960
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.
Miten olet varmistanut liiketoimintasi jatkuvuuden muutostilanteissa?

Yksityishenkilölle
Yritykselle

Ota Fennia-Henkiturva

100 000 €
Henkivakuutuksen korvaussumma
100 000 €

Varaudu elämän arvaamattomuuteen

  • Fennia-Henkiturvan avulla yritys voi turvata yritystoiminnan jatkuvuutta avainhenkilön menettämisen varalta.
  • Vakuutus voidaan ottaa myös osakkaan, työntekijän tai heidän läheisiensä suojaksi.

Turvaa tulevaisuuteen

  • Henkivakuutuksesta maksetaan edunsaajalle kiinteäsummainen kertakorvaus vakuutetun kuoltua.
  • Kiinteäsummainen kertakorvaus pysyvän työkyvyttömyyden varalta maksetaan, kun työkyvyttömyys on kestänyt vähintään vuoden ja osoitettu lopulliseksi.
  • Henkivakuutuksen korvaussummalle maksetaan 50 % korotus, max. 150 000 euroa (vuonna 2019).
  • Suomen Yrittäjien jäsenenä saat pysyvän työkyvyttömyyden korvaussummaan 20 % korotuksen, max. 100 000 euroa (vuonna 2019).

Hyvä tietää

Kuvittelemme usein lakisääteisen turvamme suuremmaksi kuin se on. Esimerkiksi työsuhteeseen perustuvan työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen enimmäiskorvaussumma on 16 550 € ja lapsikorotus 7 460 € (vuonna 2018).

Keskimääräinen leskeneläke on 520 €/kk ja lapseneläke 350 €/kk. Kaikki lesket eivät kuitenkaan ole oikeutettuja leskeneläkkeeseen. Myös avoliitossa eläneet jäävät leskeneläkkeen ulkopuolelle. Voit lukea lisää leskeneläkkeestä osoitteesta tyoelake.fi.

Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa huomioidaan karttunut eläke sairastumista edeltävän vuoden loppuun. Eläkkeessä huomioidaan yleensä lisäksi niin sanottu tulevan ajan eläke. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläke on 1 100 €/kk ja sen määrä on noin 50 % aiempaan palkkaan verrattuna.

Yrittäjän osalta leskeneläke ja työkyvyttömyyseläke lasketaan YEL-työtulon perusteella, mikä on usein alimitoitettu.

Yleensä henkivakuutusta määritettäessä kannattaisi huomioida ainakin velkojen määrä, vakuutetun henkilön yhden vuoden nettotulot sekä 20 000 euroa kutakin huollettavaa lasta kohden.

Pysyvän työkyvyttömyyden turvan osalta olisi hyvä huomioida velkojen määrä ja vakuutetun yhden vuoden nettotulot.

Mikäli näin saatu turvan määrä tuntuu liian suurelta, kannattaa turva kuitenkin ottaa vaikka pienemmälle summalle. Pienikin turva on parempi kuin ei turvaa lainkaan.

Vakuutettavan terveydentila arvioidaan terveysselvityksen ja mahdollisesti pyydettävien hoitokertomusten perusteella. Mikäli vakuutusta ei kohonneen riskin takia voitaisi myöntää normaalilla vakuutusmaksulla, voimme yleensä tarjota vakuutusta korotetulla vakuutusmaksulla. Joissain tilanteissa vakuutusta ei voida myöntää lainkaan.

Pysyvän työkyvyttömyyden turvaa voimme lisäksi tarjota myös joko pysyvällä tai määräajan voimassa olevalla rajoitusehdolla. Tämä tarkoittaa sitä, että korvausta ei makseta, mikäli pysyvä työkyvyttömyys aiheutuu sairaudesta tai vammasta, joka vakuutetulla on ollut vakuutusta otettaessa.

Vakuutussummaa on mahdollista pienentää milloin tahansa. Summan korottaminen edellyttää uuden terveysselvityksen täyttämistä.

Pysyvän työkyvyttömyyden kertakorvaus maksetaan, jos vakuutettu on tullut sairauden tai vamman johdosta pysyvästi työkyvyttömäksi ja työkyvyttömyys on vakuutusturvan edelleen voimassa ollessa jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Korvaus maksetaan myös ennen kuin vuosi on kulunut työkyvyttömyyden alkamisesta, jos työkyvyttömyyden pysyvyys voidaan osoittaa luotettavasti. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvausta on haettu vakuutetun elinaikana.

Pysyvästi työkyvyttömäksi katsotaan vakuutettu, joka on lopullisesti menettänyt kykynsä tehdä tavallista työtään eikä kaiken todennäköisyyden mukaan kykene muuhunkaan työhön, jota ikä ja ammattitaito huomioon ottaen on pidettävä hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana. Vakuutettua ei katsota pysyvästi työkyvyttömäksi yksinomaan sillä perustella, että hänellä on jonkin eläkelain nojalla oikeus saada kuntoutustukea.

Jos yrityksen ottaman henkivakuutusturvan tai pysyvän työkyvyttömyyden turvan edunsaajana on vakuutettu työntekijä tai hänen lähiomaisensa, ovat vakuutusmaksut yleensä yritykselle vähennyskelpoisia menoja. Vakuutusmaksuilla ei kuitenkaan saa korvata palkkaa, eikä työntekijällä saa olla valinnan mahdollisuutta vakuutusmaksun ja palkan välillä. Vakuutusmaksuja ei yleensä lueta vakuutetun palkaksi, jos vakuutuksesta saatava etu on kohtuullinen.

Jos edunsaajana on vakuutuksenottajayritys, ovat vakuutusmaksut vähennyskelpoisia ainoastaan osakeyhtiö- ja osuuskuntamuotoiselle yritykselle. Lisäksi edellytetään, että vakuutettu henkilö on yrityksen avainhenkilö, jonka työpanoksella on yrityksen toiminnan jatkuvuuden kannalta huomattava merkitys.

Myös omistajayrittäjälle voidaan ottaa vakuutus kuoleman tai pysyvän työkyvyttömyyden varalta. Omistajien on tosiasiallisesti työskenneltävä yrityksessä ja etu on saatava työntekemisen, ei vain omistaja-aseman, perusteella. Henkivakuutuksen vakuutusmaksut eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa, mikäli vakuutus palvelee omistajien henkilökohtaisia etuja.

Vakuutetun lähiomaisilleAviopuoliso, lapset ja lapsenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat, ottolapsi tai tämän lapsi, kasvattilapsi, puolison lapsi sekä avopuoliso, jonka kanssa vakuutetulla on tai on ollut yhteinen lapsi tai kun he ovat aiemmin olleet keskenään avioliitossa. ja kuolinpesälle maksettavat henkivakuutuskorvaukset ovat perintöveron alaisia.

Muille kuin lähiomaisille maksettavat henkivakuutuskorvaukset ovat pääomatuloveron alaisia (30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia ylittävältä osin, vuonna 2019).

Avopuolisolle maksettava korvaus on pääomatuloveron alaista. Mikäli avopuolisot ovat olleet aikaisemmin naimisissa tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi, avopuolisolle maksettava korvaus on perintöveron alaista.

Yritykselle maksettava henkivakuutuskorvaus on verotettavaa elinkeinotuloa.

Vakuutetulle maksettava pysyvän työkyvyttömyyden kertakorvaus on saajalleen verotonta tuloa.

Lainaturva turvaa lainan poismaksun, eli vakuutetun kuollessa korvauksella maksetaan ensisijaisesti lainaa. Korvauksesta ei tarvitse maksaa veroa, mutta toisaalta maksettua lainaa ei huomioida velkana perukirjassa. Perinnön arvo muodostuu tällöin korkeammaksi, joten perinnöstä voi joutua maksamaan suuremman perintöveron.

Henkivakuutuskorvaus maksetaan edunsaajalle ja hän voi päättää mihin korvauksen käyttää, esimerkiksi kokonaan tai osittain lainan maksuun. Henkivakuutusta on haluttaessa mahdollista käyttää myös lainaturvavakuutuksena panttaamalla se lainan vakuudeksi.

Vakuutuksenottaja määrää vakuutuksen edunsaajan, jolle vakuutuskorvaus maksetaan vakuutustapahtuman sattuessa. Edunsaajana voi olla niin luonnollinen henkilö kuin yrityskin. Tilanteiden muuttuessa myös edunsaajamääräystä on tärkeää muistaa muuttaa. Muutokset on ilmoitettava vakuutuksenantajalle kirjallisesti, esimerkiksi Oma Fennian kautta.

Edunsaajamääräysten tulkinta

Omaiset: Vakuutetun aviopuolisolle puolet ja loput vakuutetun lapsille pääluvun mukaan. Jos aviopuolisoa ei ole, lapset saavat koko vakuutuskorvauksen. Jos lapsia ei ole, puoliso saa yksin vakuutuskorvauksen.

Aviopuoliso: Aviopuolisolla tarkoitetaan vakuutetun kuolinhetken mukaista aviopuolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen puolisoa. Mikäli puolisoa ei ole, korvaus maksetaan vakuutetun kuolinpesään. Aviopuoliso edunsaajamääräys ei koske avopuolisoa, vaan hänet on aina nimettävä erikseen edunsaajaksi.

Lapset: Vakuutetun lapset.